perjantai 21. toukokuuta 2010

Yliopisto-opiskelusta

Jatketaan toivepostausta yliopisto-aiheesta osalla 2, ensimmäinen osa koski opiskeluajan rahankäyttöä ja se löytyy täältä.

Tenttiin lukiessa usein tulee mieleen kaikkia yliopiston plussia ja miinuksia joten musta tuntuu, että parhaiten saan näitä opiskeluaiheisia postauksia aikaan silloin kun mun pitäis panostaa siihen opiskeluun itse..

Mietin, että helpoiten ehkä saadaan nää asiat selviksi vertaamalla tuttuun juttuun eli vertaan suurimmassa osassa nyt sitten lukioon tai yläasteeseen.


Vapaus -vastuu

Jokainenhan tietää, että vapaus tuo mukanaan vastuuta jnejne. mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

Jos asut yksin, sulla on vapaus mennä nukkumaan kun tahdot, tehdä kotonasi mitä tahdot jne. Sulla on samalla myös vastuu, että saat yöllä nukuttua ennen raskasta opiskelupäivää, sulla on puhtaita astioita kaapissa kun niitä tarvitset ja että asunto on suhtkoht siisti sukulaisten vierailuja varten, vaikka olisit eilen juuri omannut vapauden pitää vuosisadan bileet opiskelijaboksissasi.

Tätä se vapaus - vastuu ̶ sanapari tarkoittaa yksinkertaistettuna, mutta se näkyy ihan joka asiassa, myös opiskelussa.

Oma-aloitteisuus


Lukiossa ja yläasteella tuttua oli tämä holhous kursseista, suorituksista yms. Opettajat, luokanvalvojat ja ryhmänohjaajat olivat kaikki kiinnostuneita siitä, että saavut kokeisiin, kursseille, tunneille ja että saat tarvittavat kurssit ja tehtävät kokoon ajassa.

Meidänkin pienessä yliopistossamme on viitisentuhatta opiskelijaa. Ilmiselvää on, että resurssit eivät riitä kaikkien holhoamiseen, joten oikeastaan ketään ei kiinnosta saatko vuoden aikana mitään aikaiseksi. Ainoa taho, joka on edes hitusen kiinnostunut suorituksistasi on KELA joka maksaa opintotukea ja vaatii, että opiskelet päätoimisesti (eli sen 4,8 opintopistettä/kk). Myös tuutorit ovat muutaman ensikuukauden ajan hieman kiinnostuneita, että pääset yliopiston rytmiin mukaan.

Käytännössä sinun on siis itse vapaus valita mitä kursseja teet, mihin tentteihin/luennoille menet (jos ei luennot ole pakollisia) mutta sinulla on myös vastuu päästä kursseista ajoissa läpi valmistumista ajatellen ja saada opintopisteitä, että sinut koetaan päätoimiseksi opiskelijaksi.

Joudut usein kyselemään kurssien tai suoritustesi perään, koska eri opettajilla on eri käytännöt ja kaikki eivät välttämättä ilmoita jos et ole läpäissyt kurssia tms. Usein myös ohjeet ja tehtävät ovat hyvin monella tavalla tulkittavia ja joudut kyselemään lisätietoja.

Opiskelu käytännössä


Minulla on kokemusta sekä kielten opiskelusta että viestinnän opiskelusta yliopistossa.

Lukiossa minulle annettiin yliopistosta se kuva, että siellä käydään luennoilla, tehdään tenttejä ja suuria kirjoitelmia jne. Totuus olikin hieman muuta, kun pääsin tutustumaan saksan kielen ja kirjallisuuden opiskeluun.

Meitä ensimmäisen vuoden saksan opiskelijoita oli vajaat parikymmentä, joten työskentelimme pienryhmässä luokassa. Opettajat olivat saksankielisiä, joten mahdollisuutta oman kielen ohjeistukseen jne. ei ollut.

Pienryhmässä jokainen joutuu jatkuvasti olemaan aktiivinen. Opettajat pommittelivat kysymyksillä ihan eri tyyliin kuin yläasteella tai lukiossa. Kieltä joutui käyttämään käytännössä ihan eritavalla kuin aiemmin ja omaa kieltä ei voinut oikeastaan käyttää opiskellessa ollenkaan. Huomasin itsekin ajattelevani vapaa-ajallanikin saksaksi.

Opiskelua oli vaihtelevasti klo 8-18 välillä ja lisäksi suurimmasta osasta aineita tuli kotitehtäviä joka luennon jälkeen (vaikka en niitä kyllä edes luennoiksi sanoisi, enemmänkin se oli lukiomuotoista "mennään järjestyksessä spontaanisti nämä tehtävät läpi"-opiskelua) ja läsnäolo oli pakollista.



En tiedä olenko täällä aiemmin sanonut, mutta jätin saksan opiskelun tuossa joulun jälkeen ja siirryin lähes kokonaan viestinnän opiskeluun ja sinne hainkin nyt keväällä. Saksa ei siis todellakaan ollut minun juttuni.

Viestinnän opiskelusta osaan muutaman kurssin verran sanoa sen, että se on todella enemmän sitä mitä opiskelulta odotinkin. Luentoja harjoituksia, tenttejä - juuri sitä mitä yliopiston kuvittelinkin olevan.

Tentti- ja kurssi-ilmoittautumiset hoidetaan pääsääntöisesti netin kautta ja opettajiin pidetään yhteyttä useimmiten sähköpostise. Kurssiarvosanat näkyy myös netistä.

Tenttejä järjestetään yleensä lauantaisin ja "tenttiviikoilla", jotka menevät jaksomuotoisesti perioideina ja vastaavat yleensä jotain lomaviikkoa (hiihtoloma, syysloma jne..) Eli varsinaisia lomaviikkoja ei ollut kuin yksi luentovapaa viikko, muuten lomaa on jos tenttejä ei tenttiviikoilla satu olemaan.

Tässä tällainen pieni postaus yliopisto-opiskeluun liittyen. Jäikö joku asia erityisen epäselväksi? Kysy!

Muista myös kysyä tulevaa kysymyspostausta varten!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Asialliset kommentit ovat aina tervetulleita! :)